Tämä pieni vaaleaverikkö on naurulokki. Keväällä ja kesällä se värjää tukkansa mustaksi. Elokuussa melkien kaikki mustat höyhenet putoavat ja vain korvan alueelle jää tumma täplä. Nuoret lokit erottaa avattujen siipien kuvioista. Lokki tykkää kirkkaanpunaisesta väristä, siksi hänellä on kirrkaanpunainen nokka ja jalat. Sen ääni ei muistuta laulamista vain äänekkäitä "krrrije kaka kern" sekä "ko gag gre"-huutoja.
Se pitää ristelyaluksien takana lentämisestä ja turistien seuramisesta perheen ja ystävien kanssa. Jos sillä on nälkä, se syöksyy matkailijoiden sille antaman ruoan kimppuun. Sen loistava lentotaito saa melkein aina suosionosoituksia. Naurulokki pitää hyönteisten syömisestä. Se nappaa niitä lentäessään tai löytää niitä meren rannoilta ja niiden lähistöltä.
Kun naurulokit haluavat mennä parisuhteeseen, voimme seurata niiden kummallista rituaalia. Pari seiso vastakkain siivet puoliavoimina ja pyrstö levitettynä. Ne painavat nokkansa rintaansa vasten ja yht'äkkiä nostavat sen, he niiaavat, nyökkäävät päätään ja teeskentelevät että nee hyökkäävät. Rakkaudesta se hevonenkin potkii?
Naurulokki siivoaa rantoja ja vesiä ruoantähteistä ja kuolleista eläimistä. Ne ovat sen herkkua. Siksi voimme kutsua häntä "Siivojaksi".